keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Taivalkosken vallankumouksen leidit

Ritva, Anneli ja Elsa

Johtaja työnsä ääressä

Johtajan vaaleanpunaiset kengät
Vanhuus ei ole sairaus, vanhuus on arvokasta, elämänmakuista aikaa. Miten mahdollistamme, että tämä elämänvaihe on rikasta ja elämisen arvoista? Rikkomalla rajapintoja, ravistelemalla luutuneita asenteitamme ja ennenkaikkea kuuntelemalla vanhuksia itsejään. Mitä minä haluaisin itselleni kuuluvan arkeen, kun olen vanhus? Olisiko se hyvä ruoka, parempi mieli? Voisiko viikonloppu erottua arjesta esimerkiksi niin, että ruokailu tapahtuu muualla kuin muina viikon päivinä? Voisivatko läheiset olla ruokailussa mukana? Voisiko ruokailu olla mukava yhteinen hetki, niinkuin kotona asuessa oli? Kyllä, kaikki tämä on mahdollista ja itseasiassa toteutuu tulevasta viikonlopusta lähtien. Taivalkosken vanhusten palveluasumisen asukkaat starttaavat kotiensa ulkopuolelle nauttimaan yhteisestä ruokailuhetkestä hotelli Herkossa.

Pihlaja, Kaisla ja Kataja ovat koteja. Koti on paikka jossa eletään arkea, mutta koti on myös paikka josta välillä poistutaan muualle. Koti on myös paikka jonne toivotaan läheisiä käymään ja elämään arkea ja pyhää yhdessä. Pienin asioin, toiminnan muutoksin rakennamme yhdessä asukkaiden ja läheisten kanssa hyvää elämää.

Valmentajat, entiset hoitajat ovat arvokkaassa asemassa viemässä hyvän elämän ajatusta ja asennetta kodeissa, sekä kodin ulkopuolella. Valmentajat ovat rohkeasti lähteneet kohden uusia tuulia, eikä paluuta entiseen enää ole. Hitsi, kun olen taas kerran teistä niin ylpeä!Luotan ja uskon teihin, antakaa palaa!

Kuusamon valmentajilta terveisiä, että olette rohkeita ja olette oivaltaneet jotain todella hyvää vanhuksen elämässä. Vanhuus ei ole poteroissa olemista.

Kirsi.A
sosiaali- ja terveysjohtaja

maanantai 18. helmikuuta 2013

Taivalkosken ihme

Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteena on tuottaa laadukkaita ja oikea-aikaisia palveluita kuntalaisille. Miten me pääsemme tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen? Väittäisin, että työhönsä tyytyväinen työntekijä tuottaa hyviä palveluita asiakkaille. Tyytyväinen asiakas puolestaan palkitsee työntekijän luontaisia tarpeita olla työssään hyvä. Näin syntyy positiivinen kehä, jossa sekä asiakkaat, että työntekijät ovat tyytyväisiä. Työllä tulee siis olla tarkoitus ja tavoite. Tyytyväisyys työhön, missä määrin pitää työstää, kuvaa työasennetta. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja kertoa mielipiteensä avoimesti luo hallinnan tunnetta kiireisessäkin työssä. Selkeä työnjako puolestaan helpottaa tekemistä ja auttaa keskittymään oman vastuualueen roolisuoritukseen.

Aiemmin ammattien työnkuvat olivat kapea-alaisia. Työntekijät suorittivat useimmiten erikoistuneita työtehtäviä yhden kerrallaan. Organisaatiot muodostuivat yleensä selkeistä rakenteista ja useimmiten työtä suorittavalla oli varsin tarkka käsitys siitä, mitä heiltä odotettiin. Tämän hetken hoitotyö on pirstaleisempaa ja menestyäkseen tehtävissä vaaditaan monenlaista osaamista. Fyysisen kuormituksen lisäksi ovat tulleet psyykkiset tekijät työhön, puhutaan myös aivotyöstä.

Yhteiset pelisäännöt sekä huomion kiinnittäminen työyhteisön myönteisiin puoliin ja voimavaroihin luo yhteisöllisyyttä. Joustava organisaatio on matala tiimiorganisaatio, joka toimii itseohjautuvasti ja jossa sitoutuminen ja luottamus sekä pysty- että vaakasuunnassa on vahvaa. Luottamus ja yhteisöllisyys tekevät työn arjesta sujuvaa. Lähityöyhteisössä vallitseva luottamus ja yhteisöllisyys myös sitouttavat organisaatioon ja vähentävät työperäisten stressioireiden kokemista.

Innostus puolestaan tarttuu, koska tunteet siirtyvät salamannopeasti ihmisestä toiseen. Työtovereiden tuki ja palaute suojelevat emotionaaliselta väsymykseltä työssä ja lisäävät työssä onnistumisen tunnetta. Työyhteisössä on tärkeää, että työntekijä kokee arvostusta, kunnioitusta ja hyväksyntää ihmisenä ja työntekijänä. Myös ilmapiirin turvallisuudella, luottamuksellisuudella, avoimuudella ja joustavuudella on suuri merkitys. Organisaation ilmapiiri on tärkeä niin työtyytyväisyyden kuin työn tulosten kannalta.

Kaikki nämä edellä mainitut työtyytyväisyyttä lisäävät elementit löytyvät Taivalkosken ihmeestä eli sosiaali- ja terveystoimen työn tekemisen asenteesta. Niin työntekijöille, kuin asiakkaille tehtyjen kyselyiden ja ”aistinvaraisten” havaintojen perustella, voidaan todeta, että Taivalkoskella asuu elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä. Elementit vanhustyön kehittämiselle ovat siis mitä parhaimmat. Vanhusten palveluasumista on kehitetty viime vuosina hartiavoimin. Laitoshoitoa on purettu ja on siirrytty sairaalamaisista oloista kodikkaampiin toimintaympäristöihin. Nyt ollaan tilanteessa, että laitoshoito on elettyä elämää ja yhdessä muutamme toimintamalleja ja ajatteluamme kohden asiakaslähtöistä työmallia. Mitä se sitten Taivalkoskella tarkoittaakaan? Sen tietävät vanhustenhuollon työntekijät ja itse asiakkaat. 


Seuraava iso askel on Tamoran tarjoama koulutus tulevan kevään ja syksyn aikana noin neljällekymmenelle vanhustyöhön onnellisesti ”hurahtaneelle” työntekijälle. Minä kait olen ihan täpinöissäni, että mitähän me hoksataan?


Kirsi Alatalo
sosiaali- ja terveysjohtaja / Taivalkoski