Johtaja työnsä ääressä

Johtajan vaaleanpunaiset kengät

Vanhuus ei ole sairaus, vanhuus on arvokasta, elämänmakuista aikaa. Miten mahdollistamme, että tämä elämänvaihe on rikasta ja elämisen arvoista? Rikkomalla rajapintoja, ravistelemalla luutuneita asenteitamme ja ennenkaikkea kuuntelemalla vanhuksia itsejään. Mitä minä haluaisin itselleni kuuluvan arkeen, kun olen vanhus? Olisiko se hyvä ruoka, parempi mieli? Voisiko viikonloppu erottua arjesta esimerkiksi niin, että ruokailu tapahtuu muualla kuin muina viikon päivinä? Voisivatko läheiset olla ruokailussa mukana? Voisiko ruokailu olla mukava yhteinen hetki, niinkuin kotona asuessa oli? Kyllä, kaikki tämä on mahdollista ja itseasiassa toteutuu tulevasta viikonlopusta lähtien. Taivalkosken vanhusten palveluasumisen asukkaat starttaavat kotiensa ulkopuolelle nauttimaan yhteisestä ruokailuhetkestä hotelli Herkossa.

Pihlaja, Kaisla ja Kataja ovat koteja. Koti on paikka jossa eletään arkea, mutta koti on myös paikka josta välillä poistutaan muualle. Koti on myös paikka jonne toivotaan läheisiä käymään ja elämään arkea ja pyhää yhdessä. Pienin asioin, toiminnan muutoksin rakennamme yhdessä asukkaiden ja läheisten kanssa hyvää elämää.

Valmentajat, entiset hoitajat ovat arvokkaassa asemassa viemässä hyvän elämän ajatusta ja asennetta kodeissa, sekä kodin ulkopuolella. Valmentajat ovat rohkeasti lähteneet kohden uusia tuulia, eikä paluuta entiseen enää ole. Hitsi, kun olen taas kerran teistä niin ylpeä!Luotan ja uskon teihin, antakaa palaa!

Kuusamon valmentajilta terveisiä, että olette rohkeita ja olette oivaltaneet jotain todella hyvää vanhuksen elämässä. Vanhuus ei ole poteroissa olemista.

Kirsi.A
sosiaali- ja terveysjohtaja